Blogit | Best-Hall

Maalarit tyytyväisiä työoloihinsa: maalaamossa hyvä hengittää

Kirjoittanut Pia Palola | 28.12.2021 9:11

Kokeneet maalarit Marjo Niemi ja Kimmo Pylväinen ovat tyytyväisiä, kun Best-Hallin maalaamossa ei tarvita enää raskaita suojavarusteita. Siirtyminen ruiskumaalauksesta entistä ekologisempaan pulverimaalaukseen on myös turvallisempaa ilman liuottimia.


Sisupussi. Sellaiseksi Kimmo Pylväinen kuvailee työkaveriaan Marjo Niemeä, joka nostelee Best-Hallin maalaamossa hallin runkorakenteina käytettäviä teräspalkkeja pinoon.

– Kyllä paljon joudutaan tekemään nosturityönäkin, toppuuttelee Marjo.

”Sisupussi” puolestaan luonnehtii Kimmoa rautaiseksi ammattilaiseksi, joka tunnistaa 24 vuoden työkokemuksen varmuudella jokaisen maalaamoon tulevan elementin ja osan.

– Tarvitaan muistia tietää, mihin kohtaan hallin teräsrunkoa mikäkin elementti kuuluu, Kimmo virnistää.

Molemmat maalarit ovat tehneet pitkän uran Best-Hallin teräsrunkojen pintakäsittelyn parissa.

Tehtävässä heidät on pitänyt työtehtävien monipuolisuus.

– Sen lisäksi että varmistamme, että oikea elementti menee oikealla tavalla maalattuna oikeaan paikkaan teemme laaduntarkkailua ja mittauksia esimerkiksi maalikerroksen paksuudesta. Tarvittaessa myös paikkamaalaamme, kertoo 13 vuotta talossa viihtynyt Marjo.

 

Hyvä sekä ihmiselle että ympäristölle

Viime vuosina Best-Hallilla on tehty työtä erityisesti rakentamisen ympäristövaikutusten minimoimiseksi ja työturvallisuuden kehittämiseksi. Maalaamossa otettiin iso askel vuonna 2013, kun Best-Hall siirtyi ruiskumaalauksesta pulverimaalaukseen.

Maalaamon väelle vaihto ympäristöystävällisempään tekniikkaan merkitsi entistä parempia työoloja.

– Hengitysilma on nyt puhtaampaa, kun siinä ei ole liuotinhuuruja. Aiemmin meillä oli hengityssuojain koko ajan päällä, nyt pakkaamossa sitä ei tarvita lainkaan. Varsinaisessa maalaamisessa käytetään suusuojainta, koska siellä käsitellään maalijauhetta, Kimmo kertoo.

– Nyt kuormittavia, ongelmajätettä tuottaneita liuottimia ei tarvita lainkaan. Ruiskulla maalatessa maalia myös roiskui ja meni hukkaan, mikä on jäänyt pulveritekniikassa pois, Marjo sanoo.

 

Laadukas tuote kestää

Pulverimaalauksessa maalijauheella käsitelty teräsosa kuumennetaan 160 asteeseen, jolloin maali verkottuu pintaan tasaiseksi kerrokseksi. Tekniikka nopeuttaa prosessia, koska kuivumiseen ei kulu aikaa. Kuumasinkitykseen verrattuna maalaaminen sen sijaan vie huomattavasti vähemmän energiaa, eikä maalattu sileä pinta revi hallin katekangasta niin helposti rikki.

- Pulverimaalaus tekee hallista kestävämmän ja pidentää hallin käyttöikää. Pitkäikäinen tuote on ympäristön kannalta usein paras vaihtoehto, Kimmo tiivistää.

Marjon ja Kimmon mukaan maalarin työssä on olennaista ajatella koko tuotteen elinkaarta.

– Hallin rakentaminen on tiimityötä. Täytyy tuntea kaverinkin hommat ja osata reagoida niihin, silloin prosessi toimii ja saadaan paras mahdollinen lopputulos.